Uusi vuosi 2014
Uusi vuosi tuli, vaikeampana kuin aiemmin, kotona oli ahdistavaa, huutoa, milloin olin huora, milloin luuseri, jatkuva haukkumista. Pahalta tuntui että lapset tätä kuuntelivat, huutoa, raivoamista, vähättelyä. Löysin netistä blogin, meinasin lentää selälleni. Siellä exä kirjoitteli kuinka elämässä on kaikki hyvin. Aurinkoista. Esitteli itsensä siinä, olevansa 4 lapsen isä, jolla on kotona 4 koiraa ja toisinaan hyvin käyttäytyvä vaimo. Voi V!”# mä ajattelin mitä soopaa. Siellä hän kirjoitteli työ onnistumisistaan ja kuinka hän lasten kanssa puuhailee, kaikki on niin ihanaa. Siis mitä? Siis tuo mies joka asuu meidän kanssa, huutaa, raivoaa, minulle ja lapsille. Ihan kuin hän olisi kaksi eri ihmistä. Olin pitkään ihmetellyt mitä hän tietokoneella puuhailee kun samalla hetkellä kun huoneeseen astun, menee läppärin kansi kiinni. Luin sitä blogia, musta tuntui että pää halkeaa, olenko mä sekoamassa vai mitä, ihan kuin lukisin jotain satukirjaa. Niinpä nimesin tämän blogin omaan mieleeni ”satukirjaksi.” Hulluna melkein päivittäin kävi salaa lukemassa blogia, nauratti ne jutut. Puhuin ystävieni kanssa asiasta, luettiin yhdessä ja onneksi naurettiin. Siellä tämä aurinkoinen exä kirjoitteli kuinka on niin onnellinen ja menestynyt elämässään, positiivisuus kuvia ja kertomuksia kuinka hän on aktiviisesti osallistuu hyväntekeväisyyteen. Edelleen olin ihan sekaisin miettien uskooko tuo exä noihin juttuihinsa, huuto jatkuu kotona, vähättely.
Tuli helmikuu 2014 näennäisesti kaikkihan oli hyvin, minä maksoin laskut jotka olivat omalla nimelläni, ja exä painosti minun maksamaan hänen laskujaan mutta en siihen suostunut. Kauheita riitoja. Tulin kotiin illalla, työpäivän jälkeen, lapset tekivät jo iltapuuhiaan. Kävelin keittiöön, exä oli työhuoneessaan taas läppäri sylissä. Kännykästäni oli akku loppu, kävelin oma puhelin kädessä keittiön nurkkaan, Exän puhelin oli laturissa, joten otin sen irti ja laitoin omani tilalle. Nyt astui paikalle karma, näin uskon, sillä exän puhelin oli vielä kädessäni kun siihen tuli tekstiviesti. Nokian puhelimessahan tekstiviestin alku tulee näytön yläreunaan ja siinä luki makaan sängyssäni ja jalat harallaan toivoen sinun tulevan sisääni. No ohoh- kädet tärisi, avasin viestiketjun, siellä oli hyvin, kiihkeää tekstiä jonka suurimmaksi osaksi olen onneksi unohtanut, muutama mielikuva saattoi kyllä painua iäkseni verkkokalvoihini. Kävelin työhuoneeseen, exä sulki läppärin, annoin hänen puhelimen hänelle ja sanoin näillä sanoilla. Sinä saatanan luopio, kaiken tämän paskan minkä olet aiheuttanut minulle ja lapsille lisäksi sulla on vielä toinen nainen.
