Maaliskuu 2014
Viikonlopun ja alkuviikon olin hiljaa, olin kuin kivi. Exä raivosi, pyyteli anteeksi, kielsi ettei hänellä ole toista naista, huusi, mielisteli, uhkaili ja kiristi. Mieleen on jäänyt siitä viikosta eräs asia. Olin leikkipuistossa hoitolasten kanssa, puhelin soi, vastasin, kuulin naisen äänen ja tajusin että luurin päässä on tuo toinen nainen. Äkkiä sanoin toiselle hoitajalle että katsotko mun lasten perään, mulla on tärkeä puhelu. Siirryin sivummalle. Anteeksi kuka, sanoin vielä puhelimeen, siellä ääni väristen esittäytyi nainen jolla oli suhde mieheni kanssa. Hän kertoi olevansa ihastunut mieheeni, hän on pahoillaan kaikesta, hän ei halua rikkoa 4 lapsen perhettä. Olin rauhallinen jälleen, kuin kivi. Miten minua lähes sääliitti tuo nainen siellä luurin toisessa päässä, lohdutin naista ja kerroin että et sinä tätä perhettä ole hajoittanut, se on ihan tuo exä kenen syytä tämä on. Minä en sinua syytä, luulen että olet myös exäni pauloissa. Kerron sinulle jotain. Kerroin kuinka olin jo vuosia tehnyt kahta työtä jotta sain elätettyä perheeni, kerroin kuinka mieheni minua on kohdellut, kerroin blogista jonka mieheni oli kirjoittanut, kerroin kuinka tuo samainen ihminen on hyväntekijä joka hääräilee elämä lapselle konsretin taustajoukoissa ja samaan aikaan kotona on minua ja lapsia kohtaan hirviö. Kerroin kuinka hän 2.4 promillen humalassa ajoi autoa ja luojan kiitos jäi kiinni. Kortti siitä lähti silloin. Se on sitten ihan toinen juttu.. mutta kerroin kaikesta. Halusin varoittaa, älä sotke itseäsi siihen mieheen. Olen yli 10.v yrittänyt hänestä erota. Hän kuunteli, sanoi että oli ihmetellyt voiko joku mies olla noin kultainen, myötätuntoinen ja positiivinen. Vastasin ei voi, Anteeksi, olet tutustunut Blogimieheen. Se on rooli jonka taakse tämä mies piiloutuu, valitettavasti uskoo omiin tarinoihinsa ja kirjoittelee sinne kuinka ihanaa ja aurinkoista kaikki on. Luulen että exäni luo blogiin itsestään mielikuvaa ja uskoo olevansa suuri hyväntekijä, se on kuin suuri Satukirja. Ole varovainen. Halusin kertoa.
